Kiemurteleva tie metsän keskellä ilmasta kuvattuna
Näkemyksiä

Tieto lisää asiantuntijan tuskaa – Uuden tutkimustiedon hyödyntäminen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa

Kun entisiä teollisuus- tai täyttömaa-alueita halutaan ottaa asuinkäyttöön, pitää alueella yleensä suorittaa maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuustutkimuksia. Tutkimustulosten perusteella arvioidaan, voidaanko aluetta käyttää turvallisesti vai voiko aiemman käytön aiheuttamasta pilaantuneisuudesta aiheutua terveys- tai ympäristöriskejä. Tarvittaessa määritellään tarve ja tavoitteet riskien hallinnalle. Terveys- ja ympäristöriskien arvioinnissa hyödynnetään paljon tutkimustietoa, joka saattaa välillä uudistua huomattavasti kansallista lainsäädäntöä ja ohjeistuksia tai arvioinnissa käytettävien laskentamallien lähtötietoja nopeammin.

Haitta-aineista opitaan koko ajan enemmän – joistakin emme vieläkään tiedä riittävästi

Ympäristöriskinarvioinnissa merkittäviä tekijöitä ovat alueen maankäyttömuodon lisäksi tutkittavien haitta-aineiden kulkeutumisominaisuudet sekä niiden haitallisuus. Lisäksi haitta-aineiden kulkeutumiseen ja niille altistumiseen vaikuttavat ympäristötekijät, kuten tarkasteltavan alueen maa- ja kallioperä, pohjavesiolosuhteet sekä suunniteltu rakentamistapa.

Suomessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa apuna käytettävät kynnys- ja ohjearvot on julkaistu vuonna 2007, minkä jälkeen uutta tutkimustietoa on tuotettu paljon. Erilaisten haitta-aineiden toksisuutta tutkii aktiivisesti esimerkiksi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA), joka on elintarvikkeiden turvallisuuden takaamiseksi 2010-luvulla julkaissut uusia raportteja mm. lyijyn, kadmiumin ja arseenin haitallisuudesta sekä asettanut kyseisille metalleille uusia viitearvoja elintarvikkeissa. Maailman terveysjärjestö (WHO) ja eri maiden ympäristöviranomaiset puolestaan ovat julkaisseet tietoja ilman mukana kulkeutuvien haitta-aineiden terveyshaitoista.

Vanhojen ja tuttujen haitta-aineiden lisäksi ympäristöömme ilmestyy edelleen myös uusia haittoja. Esimerkiksi palonestoaineista ja mikromuoveista sekä niiden aiheuttamista riskeistä tiedämme toistaiseksi melko vähän.

Asuinalueilla ja lasten käyttämillä alueilla tarvitaan erityistä huolellisuutta

Erityisesti herkissä kohteissa, kuten asuinalueilla tai päiväkotien ja koulujen läheisyydessä terveysriskien tunnistaminen ja huolellinen arviointi on tärkeää. Julkaistua tutkimustietoa hyödynnetään, kun arvioidaan ihmisille ja ympäristölle aiheutuvia haittoja ja niiden merkitystä pilaantuneen maan ja pohjaveden kunnostuskohteissa.

Nykytiedon perusteella esimerkiksi lyijy on terveydelle jopa aiemmin oletettua haitallisempaa ja turvallinen saanti voi ylittyä jo pelkästään ruoka-aineista saatavasta tausta-altistuksesta. Erityisesti lasten tulisi siis välttää kaikkea ylimääräistä altistusta. Lisäksi suurin osa elimistöön päätyvästä lyijystä – lapsilla noin 70 % ja aikuisilla jopa 80–95 % – varastoituu luustoon ja pysyy siellä. Toisaalta muun muassa nikkelin on viimeisimpien tutkimusten perusteella todettu olevan terveydelle vähemmän haitallista kuin aiemmin on arvioitu. Toisaalta muun muassa nikkelin on viimeisimpien tutkimusten perusteella todettu olevan terveydelle vähemmän haitallista kuin aiemmin on arvioitu.

Riskinhallintatoimenpiteillä halutaan luoda edellytykset turvalliselle elinympäristölle huomioiden myös toimenpiteiden kestävyys. Muiden rakennustöiden tapaan puhdistustoimenpiteet aiheuttavat kasvihuonepäästöjä. Kestävien ratkaisujen mahdollistaminen helpottuu, kun maaperän ja pohjaveden haitta-aineista aiheutuvat riskit ja riskinhallintatarpeet voidaan huomioida jo hankkeen alussa. Tutkimustietoa hyödynnetään myös, kun puhdistusmenetelmiä vertaillaan ja etsitään kohdekohtaisesti optimaaliset tavoitteet ja ratkaisut.

Omaa osaamista on ylläpidettävä jatkuvasti

Asiantuntijatyöhön kuuluu oleellisena osana oman osaamisen ylläpitäminen. Riskinarvioinnin asiantuntijan tulee jatkuvasti olla ajan hermolla esimerkiksi ympäristön haitta-aineiden terveys- ja ympäristöhaitoista sekä niiden käyttäytymisestä maaperässä ja pohjavedessä. Lisäksi asiantuntijan tulee olla perillä muun muassa ilmastonmuutoksen seurauksena ympäristössämme tapahtuvista muutoksista. Osa muutoksista on myös positiivisia. Kun vesistöjämme aktiivisesti puhdistetaan ja ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta vähennetään esimerkiksi lyijyhaulien käytön rajoittamisella, ravintona käytettävien kalojen ja riistan kautta saatava altistus vähenee.

Osaava asiantuntija tunnistaa keskeiset riskit ja mitoittaa arvioinnin tarkoituksenmukaisesti. Kun tutkimuksiin, riskinarviointiin sekä riskien hallinnan suunnitteluun varataan riittävästi aikaa ja resursseja, voidaan hankkeet toteuttaa ympäristöä säästäen, mutta myös kustannustehokkaasti.

Teksti on julkaistu aiemmin Maaperä kuntoon -sivuston vierailijablogissa.

Emilia Pöyry
Emilia Pöyry
Johtava asiantuntija
Lähetä viesti